Euskirchen, Saksa, eksyttiin taas

03/22/2025
Aamulla ei päästy kovin aikaisin liikkeelle, Tuomo kävi rautakaupasta hakemassa salpoja keittiön laatikkoon (yksi liikenneympyrä pyrki eilen mukaan, tuli nopea nuljaus ja laatikon lukko petti). Lisäksi käytiin vielä valtavassa Creuzwaldin  E. Leclercissä viini- ja valmisruokaostoksilla. Olemme ottaneet uudeksi strategiaksi matkata mahdollisimman pitkälle makoisilla ranskalaisilla valmisruuillä (7 min mikrossa ja valmista on!). Ankanjalkojakin löytyi vielä hintaan 3,25 € kipale. Jääkaappi on nyt ihan piripinnassa ja laiva todellakin ui SYVÄLLÄ. 
Ranskassa hypermarketti tarjoaa myös melkoisesti silmänruokaa, yllä upeita keräkaaleja.
Maailman söpöin pieni prinsessakakku piti ostaa myös.
Aamulla vieressämme oli ihan pikkiriikkinen asunto-/retkiauto.


Kun viinit yms. saatiin piilotettua (lämmintä ulkona 25 °C, sisällä vielä enemmän), matka jatkui Saksaan. Rajalle ei ollut matkaa kuin kymmenisen kilometria. Tämä rajan ylitys on vähäeleisin ikinä. Emme huomanneet tulleemme Saksaan ennen kuin tuli tekstari "tervetuloa Saksaan".  Löytyi moottoritie Triersistä ohi, tuntui että matka eteni tosi hyvin. Kunnes pienen ajovirheen takia ajauduimme helkkarin kuuseen, mistä liittymä Kölniin päin oli suljettu, ja ajelimme muutaman kymmenen kilmetriä lähinnä kinttupolkuja. Päivämatka tänään jäi n. 250 kilometriin.


Yötä olemme isolla parkkipaikalla Euskirchenissä. Tämä on jälleen keskiajalla perustettu kaupunki, nykyinen asukasluku n
 60 000. Pyhän Martin kirkko, mikä on antanut paikalle nimen, on rakennettu 1400-luvulla. Sen kellojen soitto kuuluu tähän hyvin. 
 

Otsikkokuvan komea magnolia oli parin kadun päässä. Olen edelleen kateellinen näistä paikallisista magnolioista.

Jo hyvän aikaa tienpenkat ovat olleet täynnä valkoisena kukkivia puita. En ole varma mitä ne ovat, mutta kovasti kukat muistuttavat kotipihan kirsikan kukkia. Olisiko joku villikirsikka?
Missä penkat ei kuki valkoisin kukin, siellä kukkii keltaiset komeaonnenpensaat. Yllä on kuva auton edessä kasvavista vauvapensaista, nekin jo kukkivat.


Lellikeillä on tylsää. Simo on sopeutunut hyvin matkan tekoon. Tänään yritin silittää sitä hännästä ja Simo oikein ulvahti kivusta. Oli ilmeisen kova tikki se hännästä kyytiin takaisin kiskominen kesken hypyn, mutta säilyipä sillä kuitenkin henkikulta. Olisi ollut ihan hirveää, jos se olisi kuollut tai hävinnyt sinne risteykseen. 


Rontilla on ollut kova halipula Ranskan ylängön jälkeen. Sillä on selkeästi nyt rankka reissu.

Share